Miesten edustusjoukkueen monivuotinen kapteeni #19 Matti Autioniemi pelasi lauantaina 21.01.2017 uransa 300. ottelun SBC Levin paidassa!
Joukkueen perustajajäsen, joukkuetovereiden kunnioittama nöyrä työmyyrä ja lisäksi mukana JOKAISELLA 16 sarjakaudella, jotka miesten edustus on pelannut Salibandyliiton alaisissa kilpasarjoissa. Tilastoista selviää, että edustusjoukkue on pelannut historiansa aikana yhteensä 319 virallista ottelua (sarjapelit+Suomen Cup), eli mies on missannut siis vain ja ainoastaan 19 ottelua 16 kauden aikana.
Maaleja ja tehopisteitä jokaisella 16 kaudella. Edellisten 85 ottelun aikana vain yksi 2min jäähy ja koko uralla tähän mennessä ainoastaan 24 jäähyminuuttia. Edellisen kerran herrasmieskapteenin ”kuuma” veri kuohahteli kaudella 2008-2009, jolloin koko kauden jäähysaldoksi kertyi yhteensä 4min. Näistäkin tosin toinen jäähy oli joukkuerangaistus, jonka kapteeni joutui sillä kertaa kärsimään; liian monta pelaajaa kaukalossa.
Lisäksi näihin 300 otteluun mahtuu yhteensä myös 114+73=187 tehopistettä. Käsittämättömiä lukemia kaiken kaikkiaan.
Tässä tapauksessa voidaan puhua siis oikeutetusti todellisesta sinisestä seuraikonista, johtajaporosta ja laumanjohtajasta. Aivan huikea kaveri, joka ei pidä turhaa meteliä itsestään, vaan johtaa esimerkillään.
Illan harjoituksiin parhaillaan valmistautuva Matti saatiin napattua pikahaastatteluun:
Kysymys: Tervehdys Matti! Ikää sinulla on nyt 33v ja noin puolet tästä ajasta, eli 16 vuotta, olet pelannut vain ja ainoastaan SBC Levin sinisessä paidassa. Näyttää että vauhti vain paranee ja kunto kohenee iän myötä, niin kerrohan nyt heti alkuun se salaisuutesi, että tähän ottelumäärään on päästy?
Matti Autioniemi: Ei kai tässä mitään salaisuuksia sentään ole. Omalle kohdalle ei onneksi ole mitään suurempia loukkaantumisia sattunut, joten otteluita on kertynyt kuin varkain. Tässä on myös vuosien varrella paremmin ymmärtänyt mitä kehittyminen vaatii ja paljonko pitää töitä tehdä päästäkseen sarjatasoja ylöspäin. Toki kun on hyvässä seurassa ja on hauskaa, niin kaikki tekeminen on myös mielekkäämpää.
K: Kerro urasi alkuvaiheista. Miten kipinä juuri salibandyyn syttyi ja harrastitko muitakin lajeja?
MA: Tästä kysymyksestähän voisi melkein kirjoittaa jo kirjan, mutta koitetetaan lyhyen kaavan kautta. Ala-asteelta lähtien pelasimme kaikenlaisia pihapelejä kesät ja talvet tietyllä porukalla, johon kuului mm. Jarmo Pantsar, Mika Karusaari ja pikkuveljeni Juha Autioniemi. Hauskaa kun oli, niin siinä sitten samalla porukalla käytiin koulun liikuntakerhoissakin pelaamassa pallopelejä.
Olikohan sitten yläasteella, kun alettiin enemmänkin pelaamaan nimenomaan salibandya. Karusaaren kanssa käytiin Alakylässä asti isojen poikien kanssa pelaamassa ja oppia hakemassa. Jossain vaiheessa päätettiin sitten kerätä oma joukkue Lappi-Cup-juniorialuesarjaa varten ja muutaman yrityksen jälkeen se Lappi-Cup-mestaruus lopulta voitettiinkin B-juniori-ikäisenä. Siitä kaveriporukasta sitten muodostuikin 5.divariin osallistuva joukkue KiNun siipien alle ja sillä tiellähän tässä vieläkin ollaan, monta kokemusta rikkaampana.
K: Olet kokenut edustusjoukkueen kanssa sekä ylä- että alamäet. Kerrohan pahin pettymys ja suurin onnistumisen hetki uraltasi?
MA: Jokainen tappiohan on aina pettymys, mutta pahin pettymys on ollut kauden 2009-2010 päätteeksi putoaminen 4.divarista 5.divariin. Suuria onnistumisia ja hienoja hetkiä on mahtunut lukuisia vuosien varrelle. Ehkä yksi hienoimmista oli voittaa kemiläinen Sastamolo Kings (2.div) Suomen Cupissa kaudella 2014-2015, kun itse pelasimme tuolloin vielä 4.divaria.
K: Aloitit pelit puolustajana ja olet sen jälkeen pelannut keskushyökkääjän paikalla jo yli vuosikymmenen verran. Ketkä joukkuekaverit urasi ajalta valitsisit unelmaviisikkoosi?
MA: Voisin nimetä montakin unelmaviisikkoa, koska olen saanut kunnian pelata niin monien loistavien pelimiesten kanssa. Mutta nimetäänpä nyt yksi kentällinen.
Lähdetään siitä, että oma pää pysyy puhtaana (ja myös lattia), joten laitetaan vasemmaksi pakiksi luutimaan erikoisten kommellusten erikoismies #71 Jääskön Pekka-Pekka-Pekka. Oikeaksi pakiksi tarvitaan sitten joku maestro tarjoilemaan hyviä syöttöjä. Tähän laitetaan #14 Antti Autere, jolta onnistuu hyvän syöttövalikoiman ja fyysisen pelin lisäksi (tai ehkä juuri niiden ansiosta) kentän kaikki roolit, paitsi maalivahti.
Oikeaksi hyökkääjäksi ja samalla kärkikarvaajaksi valitsen väsymättömän työmyyrän, #85 Tuomas ”Allu” Alaluusuan. Allun tavaramerkiksi muodostuneella ”lätkäjalkakynällä” voidaan joskus jopa ohittaa vastustaja ja päästä maalipaikoille. Ja jotta ei ihan maaleitta jäädä, niin vasempaan laitaan valitsen #67 Mika Karusaaren. Jokainen voi käydä miltä tahansa tilastosivuilta katsomassa, että miksi valinta osuu ”Karuun”.
Ja nimetään nyt vielä yksi oikeastikin koossa ollut kentällinen, eli joskus alkuvuosina nähty M. Karusaari-Minä-A. Vuollo-J. Autioniemi-J. Pantsar. Sillä kentällisellä kun mentiin, niin peli sujui kuin tanssi. Sen verran oli jo tuolloin yhteisiä pelejä takana.
K: 300 ottelua on nyt takana, mutta rikkoontuuko myös 400 ottelun rajapyykki?
MA: En ole tähän mennessä pelejä laskenut eikä tarkoitus ole jatkossakaan. Tällä hetkellä fiilis on, että pelataan niin kauan kuin se on hauskaa ja jaksaa tehdä töitä peliajan eteen.
Kiitokset Matti kommenteista ja menestystä loppukauteen!
Pelaajakortti: https://sbclevi.fi/pelaaja/autioniemi-matti/
